ukrainan sota on pysähtynyt: neuvottelumahdollisuudet ovat heikot, mutta länsimaat etsivät rauhallista tietä
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
tällä hetkellä ukrainan liittolaisten sisällä on erimielisyyksiä. jotkut maat vaativat sotilaallisen tuen lisäämistä ukrainalle ja väittävät, että ne eivät ole halukkaita osallistumaan neuvotteluihin ja toivovat lopettavansa sodan sotilaallisin keinoin. toisaalta jotkut maat ovat huolissaan konfliktin kärjistymisen vaarasta ja ovat alkaneet etsiä diplomaattisia keinoja konfliktin ratkaisemiseksi. he uskovat, että vain neuvottelemalla voidaan välttää sodan laajeneminen edelleen.
yhdysvaltain hallituksen kanta on aina ollut, että lopullinen päätös on ukrainan viranomaisilla eikä se kohdista painostusta. länsimaiden sisällä on kuitenkin eroja suhtautumisessa ukrainan neuvotteluihin. jotkut maat pelkäävät, että ukrainaa voidaan painostaa ennenaikaiseen ratkaisuun, kun taas toiset harkitsevat varovaisesti neuvotteluratkaisun mahdollisuutta.
marraskuun yhdysvaltain vaalien ja yhdysvaltain presidentin virkaanastumiseen ensi vuoden tammikuussa välistä ajanjaksoa pidetään mahdollisena "mahdollisuuksien ikkunana", ja bidenin hallinto saattaa joutua tekemään poliittisia päätöksiä edistääkseen neuvotteluprosessia. yhdysvaltain hallituksen vaihtuessa ja äärioikeistolaisten voimien lisääntyessä euroopassa, ukrainan sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkaminen saattaa kuitenkin kohdata epävarmuutta.
ukrainan hallitus muotoilee myös omaa "voittosuunnitelmaansa". zelensky sanoi, että suunnitelman tavoitteena oli turvallisuuden, geopoliittisen aseman, taloudellisen tuen ja lopulta rauhan saavuttaminen. sodan tulevan suunnan määrää kuitenkin se, saako ukraina todella tarpeeksi tukea länsimailta.
lisäksi venäjä on myös jatkuvasti valmistautunut sotaan. putin allekirjoitti äskettäin käskyn laajentaa asevoimia kolmannen kerran konfliktin puhkeamisen jälkeen, mikä edellyttää 180 000 sotilashenkilön lisäämistä venäjän asevoimissa 1.12.2024 alkaen 1,5 miljoonaan. samaan aikaan ukrainan valtiovarainministeriö ilmoitti myös lisäävänsä kansalliseen turvallisuuteen ja puolustusmenoihin lähes 500 miljardia grivnaa.
neuvotteluista puhumisesta huolimatta molemmat osapuolet näyttävät kuitenkin valmistautuvan pitkittyneeseen sotaan.
sodan yhteydessä kansainvälinen yhteisö on täynnä huolta ja odotuksia ukrainan ja venäjän kohtalosta ja tulevaisuudesta. tarkkaan huomion ja havainnoinnin kohteena on se, tuleeko rauhan aamunkoittoon tulevaisuudessa ja mihin sota lopulta johtaa.