Mahdollinen yhteys elintarviketoimialan "harmaan teollisuusketjun" ja kansainvälistymistrendin välillä
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Maailmanlaajuisen taloudellisen yhdentymisen kiihtyessä kauppavaihto ja kaupallinen yhteistyö maiden välillä ovat yleistyneet. Kansainvälistymistrendit vaikuttavat väistämättä elintarviketoimialaan nousevana palvelualana. Onnistuneet tapaukset ja edistyneet kokemukset kansainvälisillä markkinoilla tarjoavat referenssiä ja inspiraatiota kotimaiselle ruokatoimialalle.
Esimerkiksi joillakin elintarvikkeiden toimitusalustoilla kehittyneissä maissa on suhteellisen kypsät järjestelmät ja käytännöt elintarviketurvallisuuden valvonnan, asiakaspalvelun laadun ja teknologisen innovaation suhteen. Kotimaiset yritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja palvelutasoaan oppimalla ja ottamalla käyttöön näitä edistyneitä kokemuksia. Samaan aikaan noutopalveluiden kysyntä kasvaa myös kansainvälisillä markkinoilla, mikä tarjoaa kotimaisille yrityksille mahdollisuuksia laajentua ulkomaisille markkinoille.
Kansainvälisen kehityksen saavuttaminen elintarviketoimialalla ei kuitenkaan aina ole sujuvaa. "harmaan teollisuusketjun" kaltaisten ongelmien olemassaolo on vahingoittanut vakavasti alan imagoa ja uskottavuutta ja muodostunut esteeksi kansainvälistymisen tiellä.
Ilmiö "AI teeskentelee toimitushenkilönä pyytääkseen hyviä arvosteluja" heijastaa joidenkin kauppiaiden häikäilemättömyyttä lyhyen aikavälin etujen saavuttamisessa. Tämä toiminta ei ainoastaan loukkaa liikeetiikkaa, vaan myös heikentää reilua kilpailuympäristöä markkinoilla. Kansainvälisillä markkinoilla rehellisyys ja maine ovat yrityksen perusta. Kun yritys tulee pahamaineiseksi huonosta käytöksestä, on vaikea saada tunnustusta ja luottamusta kansainvälisellä näyttämöllä.
Noutomyymälätoiminnan "harmaata teollisuusketjua" ei voi sivuuttaa. Jotkut rikolliset luovat takeaway-myymälöille väärän vaurauden tunteen väärällä propagandalla, vilpillisillä tilauksilla ja muilla keinoilla. Tämä käyttäytyminen ei ainoastaan petä kuluttajia, vaan myös häiritsee markkinoiden järjestystä. Kansainvälisillä markkinoilla tiukat lait, määräykset ja sääntelymekanismit eivät siedä tällaista laitonta toimintaa. Kun yrityksiä havaitaan, ne kohtaavat valtavia sakkoja tai jopa karkotetaan markkinoilta.
Elintarviketoimialan kansainvälisen kehityksen toteuttamiseksi meidän on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin "harmaan teollisuusketjun" korjaamiseksi. Ensinnäkin hallituksen tulee vahvistaa valvontaa, parantaa asiaankuuluvia lakeja ja määräyksiä sekä tehostaa laittoman toiminnan torjuntaa. Samalla tulee luoda vakaa luottojärjestelmä, joka tallentaa ja arvioida kokonaisvaltaisesti yrityksen liiketoimintaa niin, ettei lainrikkojilla ole minne piiloutua.
Toiseksi ruoanjakelualustojen on otettava sosiaalinen vastuu ja vahvistettava kauppiaiden arviointia ja hallintaa. Teknisten keinojen, kuten big data-analyysin, tekoälyn tunnistamisen jne. avulla rikkomukset voidaan havaita ja käsitellä ajoissa. Samalla perustetaan raportointimekanismi, joka kannustaa kuluttajia ja kaikkia yhteiskunnan sektoreita osallistumaan valvontaan ja ylläpitämään yhdessä markkinoiden reilua ja oikeudenmukaisuutta.
Lisäksi yrityksen itsensä tulee vahvistaa itsekuria ja luoda oikea liikefilosofia. Keskity brändin rakentamiseen ja palvelun laadun parantamiseen ja voita kuluttajien luottamus ja tuki rehellisillä ja laadukkailla palveluilla. Vain näin voimme saada jalansijaa ja kehittyä kansainvälistymisaaltossa.
Lyhyesti sanottuna elintarviketoimialan "harmaan teollisuuden ketjun" ongelma on ratkaistava, jotta se tasoittaa tietä kansainväliselle kehitykselle. Globalisaation yhteydessä odotamme elintarviketoimialan globaalistuvan standardoidummin ja terveellisemmin.