rahapolitiikka: uusi suunta "talouden elinvoiman" valloilleen?

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

makrotietojen näkökulmasta pankkialan korkokate oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 1,54 %, mikä on ollut varoitusrajan alapuolella kuuden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. tämä tarkoittaa, että vaikka kotimaan talous jatkuisikin vakaana ja heikosti, pankkilainojen korkoja rajoitetaan edelleen.

politiikan sopeuttamisen ja markkinatunnelman muuttuessa on kuitenkin edelleen epävarmuutta tulevan rahapolitiikan suunnasta.

"mitä rahoituspolitiikan mukautukset voisivat tarkoittaa?" tämä nähdään tärkeänä käännekohtana, jolla on syvällinen vaikutus talouden kehityksen suuntaan.

jotkut analyytikot uskovat, että vaikka odotukset syyskuun koronlaskuista ovat olleet pettyneitä, keskuspankki todennäköisesti laskee pääasiallista ohjauskorkoaan viimeisellä neljänneksellä. he ennustavat, että 7 päivän käänteisen takaisinostokoron odotetaan laskevan 10-20 peruspisteellä, mikä johtaa lpr-noteerausten seurantaan. tällä on suuri merkitys talouskasvun edistämisessä ja kiinteistöalan riskien tehokkaassa hallinnassa.

"kuinka asuntojen hintatrendit vaikuttavat rahapolitiikan sopeuttamiseen?" asuntojen hintakehityksen muuttuessa myös korkojen kysyntä muuttuu, mikä voi johtaa muutoksiin politiikan sopeuttamissuunnassa.

asiantuntijat uskovat, että korkojen laskun piristysvaikutus kiinteistömarkkinoilla on heikkenemässä merkittävästi. vuodesta 2022 tähän päivään asuntolainojen korot ovat laskeneet noin 200 peruspistettä. suurin pudotus oli 17. toukokuuta (tänä vuonna) ensiasuntokoroilla ei ole alarajaa, mutta vetovaikutus kaupallinen asunto on selvästi heikkenemässä.

taloudellisen toimintatilanteen muuttuessa politiikan sopeuttaminen ja muutokset markkinatunnelmissa vaikuttavat edelleen rahapolitiikan suuntaan.

viime kädessä rahapolitiikan sopeuttamisella on merkittävä vaikutus talouden kehityksen suuntaan.